Mitä olemme saaneet aikaan
2022:
Ihmekollektiivi laati marrakuussa 2022 vetoomuksen ja aloitteen kulttuurityöntekijän palkkaamiseksi Sulkavan kuntaan sekä bändisoittotilan osoittamiseksi harrastajille. Aloitteen allekirjoitti 70 henkilöä ja vetoomuksen 20 taiteen ja kulttuurin ammattilaista.
Sulkavan kunta rekrytoi keväällä kulttuuri- ja vapaa-aikakoordinaattorin, jonka vastuulle kuuluu mm. kunnan kulttuuritoiminnan suunnittelu ja käytännön toteutus sekä Sulkavan kotiseutumuseon toiminnan koordinointi.
Aloite:
Vuoden 2023 alusta lähtien kuntien rooli ja tehtävät tulevat muuttumaan olennaisesti. Sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille kunnan kontolle jäävät tehtävät tähtäävät silti nekin kaikki kuntalaisten hyvään elämiseen: elinympäristön kehittäminen, kunnan elinvoiman, paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen sekä osaamisen ja kulttuurin edistäminen (Kuntaliitto). Sulkavalla on viime aikoina panostettu elinympäristön, kiinteistöjen, energiantuotannon ja vesihuollon tulevaisuuden konkreettiseen suunnitteluun. Vähemmälle keskustelulle on jäänyt, millaista hyvinvointia edistävää toimintaa kunnan ylläpitämien seinien sisälle tarvitaan ja toivotaan.
Me aloitteen tekijät haluamme nyt tulevan muutoksen kynnyksellä nostaa esille, että kunnan markkinointisloganista huolimatta Sulkavalla ei valitettavasti ole kaikkea, mitä tarvitaan hyvään elämiseen: mielestämme kulttuuritoiminta on ollut Sulkavan kunnassa vuosikausia vähätellen ja vasemmalla kädellä hoidettua. Kulttuurin edistäminen yhtenä tärkeimmistä kunnalle jäävistä tehtävistä perustuu vuonna 2019 voimaan tulleeseen lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta, jonka velvoitteet ja tavoitteet eivät näytä Sulkavan päättäjiä ja viranhaltijoita pennin vertaa kiinnostaneen.
Lain kuntien kulttuuritoiminnasta mukaan kunnan tehtävä on järjestää kulttuuritoimintaa edistämällä kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Lisäksi kulttuuritoiminnan järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista. Kulttuuritoiminta ei siis saisi jäädä vapaaehtoistoiminnan, yrittäjien ja opistojen varaan, kuten Sulkavalla on käynyt.
Kulttuuritoiminnan sisällyttäminen kunnan olemassaolevien työntekijöiden laajojen työnkuvien jatkoksi ei anna tekijälleen pienintäkään mahdollisuutta paneutua asiaan kunnolla ja osoittaa kulttuurialan korkeakoulutuksen täydellistä väheksymistä. Kouluttautunut kulttuurityöntekijä edesauttaa tuomaan kulttuuriin sijoitetut eurot asukkaiden hyvinvoinnin ja kunnan houkuttelevuuden kautta takaisin.
Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista on saatavilla paljon tutkittua tietoa: kulttuuriosallistuminen lievittää yksinäisyyttä ja lisää yhteisöllisyyttä, vahvistaa mielen hyvinvointia ja henkistä kriisinsietokykyä sekä lisää oman elämän koettua tyytyväisyyttä. Yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuriin lisäävät osallisuutta ja vähentävät eriarvoisuutta. (Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry). Siksi ikääntyneiden ja erityisryhmien pääsyyn kulttuurin äärelle tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lapsille ja nuorille taide ja kulttuuri tarjoavat tärkeitä työkaluja identiteetin ja oman paikan pohdinnalle ennaltaehkäisten näin mielenterveyden ongelmia.
Hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kulttuurilla ja taiteella on positiivisia vaikutuksia myös oppimiseen, ympäristöön ja talouteen. Kulttuuri tulisikin nähdä jokaisen ihmisen perusoikeutena sekä merkittävänä, kestävänä elinkeinona, jota lisääntyvä digitalisaatio ja automatisaatio eivät pysty korvaamaan. Taloustutkimus Oy:n tekemän selvityksen mukaan valtion 1,3 miljardin euron tuki tuottaa kulttuurialalla 14 miljardin tuloksen. Panostamalla kulttuuriin ja taiteeseen Sulkava vahvistaisi veto- ja pitovoimaansa ja voisi kehittää luonto- ja kulttuurimatkailun mahdollisuuksia. Kulttuuritapahtumat tuovat positiivista näkyvyyttä pitäjälle rakentaen omaleimaista ja erottuvaa mielikuvaa Sulkavasta.
Sulkavalla on aimmien vallinnut kulttuurimyönteinen ilmapiiri: täällä vaikuttaneiden Irja Eerikäisen, Sinikka Taskisen, Eila Pellisen, Menna Mannerkorven, Outi Akseli Hämäläisen, Antti-Veikko Koskelin, Olavi Uusitalon ja Vilho Pekkarisen työn perintö on monille kuntalaisille tärkeä osa sulkavalaista identiteettiä. Me aloitteen osallistujat uskomme Sulkavan valoisaan tulevaisuuteen kuntana, jonka upea luonto, toimivat palvelut ja rikas kulttuurielämä houkuttelee uusia asukkaita ja matkailijoita elämään hyvää elämää.
Näin ollen esitämme, että Sulkavan kunta palkkaa kulttuurialalle koulutetun työntekijän, joka toteuttaa lain kunnan kulttuuritoiminnasta mukaisia tehtäviä.
Kunnan tulee myös osoittaa sopivat tilat asukkaiden vapaalle kulttuuritoiminnalle, etenkin bändisoitolle.
Savolainen sanataidefestivaali 22. - 23.10.2022 Tiittalan Kartanossa
Maailmanluokan kansanmuusikot, lavarunoilijat ja stand up koomikot valtasivat Tiittalan Kartanon - Ihmekollektiivin savolainen sanataidefestivaali nosti sutkauttelun uudelle tasolle! Festivaalilla juhlistettiin eteläsavolaista hersyvää ja ilmaisuvoimaista kielellistä kulttuuriperintöä ennennäkemättömän ohjelman merkeissä.
Sana, säe, riimi, sutkaus, runo, kasku, loru, tarina - kulttuuriperintömme elää ja välittyy näissä kaikissa, tavallisten ihmisten puheenparressa ja kertomuksissa. Tiesitkö, että Etelä-Savosta oli muistiinmerkitty 45 runolaulusävelmää? Niistä kuultiin kansanmuusikko Sirkka Kososen työpajassa, joka avasi festivaalilauantain. Nykypäivän lavarunous jatkaa esitettyjen runolaulujen perinnettä. Festivaalivieraat saattoivat liittää oman jälkensä tuohon perinteeseen lavarunoilija Jolina “Nihkee Akka” Nummelan työpajassa “Lavarunon juurilla: omista muistoista esitetyksi runoksi”.
Työpajojen lisäksi sanataidefestivaalilla oli nähtävissä Rantasalmella vaikuttaneen Kolkkokollektiivin Tahdon-installaatio sekä tekstitaidenäyttely. Ihmekollektiivin kuratoimassa pop-up -murremuseossa oli esillä materiaalia Sulkavan murrehistoriasta, jossa osallisena ovat niin Etelä-Savon murre ja Savonlinnan seudun välimurteet kuin karjalaisten siirtolaisten mukanaan tuoma vahva kaakkoismurteiden vaikutus.
Erityisesti lapsiperheille suunnattu Runopolku kiersi Tiittalan kartanoli pihapiiriä: kuopiolainen Kulttuurikiska oli koostanut runot Sulkavan yhtenäiskoulun Lohilahden yksikön oppilaiden sekä kirkonkylän 4-luokkalaisten tuottamasta materiaalista.
Lauantain illanvieton aloitti taianomainen, itäsuomalaislähtöinen runoelmapopartisti Lyyti. Kaksi albumia julkaisseen laulaja-kirjoittaja Lyytin, oikealta nimeltään Lydia Lehtolan, soolokeikalla musiikki oli kaunista ja toiveikasta, vaikka pohjamudissa käydään ja keuhkot vedettiin täyteen vettä. Illan toinen esiintyjä Kuopus joutui perumaan esiintymisensä sairastumisen vuoksi. Illanvieton päätti vuoden koomikko 2020 Kaisa Pylkkänen: kävelevä paradoksi, keski-ikäinen teini, anarkistinen kolitrollifriikki ja itseiroliinen feministi, joka kärsii peniskateudesta.
Sanataidefestivaali päättyi sunnuntaina Runobrunssiin, jolloin lava oli vapaa kaikille, jotka halusivat lausua runoja tai kertoa tarinoita. Ihmekollektiivi oli kutsunut runobrunssille esiintymään niin sulkavalaisia murreosaajia kuin Etelä-Savoli muiden kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistysten edustajia.
Festivaalin ilmaisohjelma toteutui Etelä-Savon Leader-ryhmien AIKU-teemahankkeen tuella. Aineettoman kulttuuriperinnön teemahankkeen tavoitteena oli tehdä näkyväksi elävää aineetonta kulttuuriperintöä, kehittää kulttuuriperintötoimintaa ja lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä.
Ihmekollektiivin toiveissa on, että tapahtumasta tulee vuosittainen yhteiseteläsavolainen kielellisen kulttuuriperinnön ja runouden juhla. Tapahtuma oli myös osa Tiittalan kartanon lokakuista kulttuurikuukautta.
Ihmekollektiivin kesä 2022 oli täynnä säpinää. Heinäkuun toisena päivänä vietettiin helteistä, ilon ja ihmetyksen täyteistä festaripäivää Ihmemaan merkeissä Soutustadionilla ja sunnuntaina 3.7. festareista palauduttiin Saaristolaisbrunssilla. 23.7. järjestetty lavatanssitapahtuma laajeni koko kaksipäiväiseksi ja monipuoliseksi Tanssiviikonlopuksi, jonne virtasi yleisöä ympäri maakuntaa ja kauempaakin.
Mitä muuta kesällä tapahtui?
Savolaismallinen soutuvene Ihmepuatti Liplatus yleiseen käyttöön Sulkavalle
Loppukesästä 2022 teetimme Sulkavalle yhteiskäyttöveneen paikallisella veneenveistäjällä, Pauli Parkkisella.
Soutamisesta Sulkava tunnetaan ja pitäähän täällä päästä vesille niin paikallisten kuin matkailijoiden matalalla kynnyksellä! Päädyimme veneen teettämiseen yhteiskäyttöön, koska haluamme vahvistaa Sulkavan mainetta soutupitäjänä ja tehdä paikallista kulttuuriperintöä tunnetuksi konkreettisesti ja vuosiksi eteenpäin. Lisäksi halusimme kunnioittaa paikallista veneenrakennusperinnettä ja halusimme nimenomaan rakennuttaa aidon savolaismallisen soutuveneen sulkavalaisten ja Sulkavalla matkailevien ihailtavaksi ja käyttöön. Veneen käytön osalta Ihmekollektiivi tulee toimimaan yhteistyössä Sulkavan matkailu ry:n kanssa, jonka kautta veneen käyttömahdollisuutta voi mainostaa matkailijoille.
Vene valmistui sopivasti yleisölle esiteltäväksi Sulkavaisissa 27.8.2022. Samassa tilaisuudessa julkistettiin veneen nimi, jonka Ihmekollektiivin hallitus oli valinnut Facebook- ja Instagram-tileillä toteutetun nimikilpailun annista. Ehdotuksia tuli hurja määrä, toinen toistaan hienompia, ja hallitus päätyikin palkitsemaan viisi nimeä ehdottanutta vapaavalintaisilla lipuilla johonkin Ihmekollektiivin järjestämään tapahtumaan. Lopullinen nimi on yhdistelmä kahdesta eri ehdotuksesta: Ihmepuatti Liplatus.
Veneen rakentaminen oli kiehtova prosessi, jossa oli paljon uutta opittavaa meille ihmekollektiivilaisille. Tätä tietoa jaoimme Ihmekollektiivin some-tileillä, jonne prosessia taltioitiin ja jaettiin videoin ja kuvin. Soutuveneen tekemistä kävivät katsomassa myös sulkavalaiset 5.-6. -luokkalaiset opettajineen.
Vene tervataan keväällä 2023 talkoilla ja tämän jälkeen se saadaan suunnitellusti käyttöön matkailukauden alkaessa. Projektin mahdollisti Rajupusu leader AIKU-teemahankerahoitus, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi elävää aineetonta kulttuuriperintöä, kehittää kulttuuriperintötoimintaa ja lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä.
Elinvoimaa kulttuurista maaseudulle -paneelikeskustelu
Ihmekollektiivi ja Sulkavan kunta järjestivät yhdessä Elinvoimaa kulttuurista maaseudulle -paneelikeskustelun lauantaina 9.7. Sulkavan soutustadionilla. Ihmekollektiivi oli kutsunut paneeliin tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen sekä asiantuntevan joukon kulttuurin parissa työskenteleviä eteläsavolaisia:
Sulkavan ja Puumalan yhteinen elinkeinokehittäjä Mirjami Laitinen, juuri pestinsä Etelä-Savon maakuntataiteilijana päättänyt Savonlinnan musiikkiopiston kansanmusiikin opettaja, Sibelius-Akatemian sivutoiminen tuntiopettaja ja kansanmuusikko Sirkka Kosonen; valokuvaaja ja Kerimäen Raikuu Art Museumin kuraattori Veera Konsti; sekä Enonkoskella kulttuuri- ja hyvinvointitilaa puolisonsa kanssa pyörittävä ja Saimaa-Ilmiön taustatyöryhmässä vaikuttanut muusikko, säveltäjä ja äänisuunnittelija Markus Pesonen.
Tässä teemoittain koottuja, Ihmekollektiivia erityisesti inspiroineita huomioita ja näkökulmia panelisteiltamme:
- Paluumuutto ja luovan luokan hakeutuminen maaseudulle ovat ilmiöitä, joita pandemia vauhditti, mutta joille on muitakin syitä - kiinnostusta esim. pääkaupunkiseudulta väljemmille vesille siirtymiseen löytyy yhä. Nuoret aikuiset ovat löytäneet kotimaanmatkailun myötä maakuntien mahdollisuudet - tietoisuus ilmastokriisistä pitää tätä trendiä yllä.
- Etelä-Savo on vahvasti kulttuurimaakunta. Täällä on tarjolla runsaasti tilaa ja mahdollisuuksia taiteilijoille ja kulttuurin tekijöille: esimerkiksi asuminen on edullista ja luonnonrauha ruokkii luovuutta. Vielä hiukan lisää rohkaisua ja positiivisia signaaleja potentiaalisille muuttajille kaivataan.
- Suomessa löytyy parhaat palat kahdesta maailmasta: arvokas puhdas luonto ja korkea teknologia. Lisäksi tarjolla on kovaa luovaa osaamista. Vahvuutemme onkin tehdä pienessä mittakaavassa maailmanluokan juttuja!
- Maaseudun ja kaupungin välille voi rakentaa siltoja kulttuurin avulla: Helsingin hipsterit ja maaseudun isännät ovat enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Monet suomalaiset ovat sekä kaupunkilaisia että maalaisia. Myös maakuntatasolla on tärkeää tehdä toimijoiden välistä yhteistyötä, unohtamatta globaaleja yhteyksiä.
- Vaikuttaa totta tosiaan siltä, että olemme kiinnostavan historian käännekohdan alussa. Hienoa nähdä, mihin olemme menossa - ja tietenkin omilla toimilla ja valinnoilla ohjata asioita positiiviseen suuntaan.
Ihmegalleria ja lasten työpajat
Ihmekollektiivi panosti kesällä 2022 lasten ja nuorten taide- ja kulttuuritoimintaan taidenäyttelyn ja kolmen työpajan muodossa. Yhdistys halusi tuoda esille sulkavalaisten nuorten kuvataidetta, tarjota mahdollisuuksia kokeilla monipuolisesti erilaista luovaa toimintaa sekä kannustaa taito- ja taideaineissa motivoituneita koululaisia stipendien muodossa. Toista kertaa järjestetty Ihmegalleria esitteli Sulkavan yläkoulun ja lukion oppilaiden kuvataiteen oppilastöitä Kästyöpuodissa. Taidenäyttely järjestettiin yhteistyössä Sulkavan kunnan, yhtenäiskoulun ja yrittäjyyslukion sekä Kästyöyhdistyksen kanssa.
Ihmegallerian avajaisten yhteydessä lauantaina 11.6. Ihmekollektiivi järjesti lapsille ja nuorille avoimen ja maksuttoman karkkitehtuurityöpajan Tiittalan kartanon Rantamakasiinin terassilla. Työpajassa tutustuttiin muotoilun ja arkkitehtuurin maailmaan ja lopuksi saatiin tietenkin suut makeiksi. Karamellit ja hedelmät sponsoroi K-Market Wiljami.
Lauantaina 23.7. oli tarjolla herkullista kulttuuriperintöä yhteistyössä Sulkavan Karjalaseuran kanssa karjalanpiirakkapajan muodossa. 80-vuotisjuhlaansa vuonna 2022 viettävän Sulkavan karjalaseuran jäsenet halusivat jakaa piirakanteon taitoa seuraaville sukupolville yhteistyössä pitopalvelu Höökin kanssa. Lopuksi herkuteltiin tietenkin itse tehdyillä piirakoilla.
Kesän kolmas työpaja järjestettiin Sulkavaisissa lauantaina 27.8., jolloin tehtiin helppoja savitöitä käsin rakentaen makkara- ja levytekniikalla yhtenäiskoulun kuvataideluokassa.
2021:
1-vuotisjuhla ja koko kylän pikkujoulut
Ihmekollektiivi täytti kunnioitettavan 1 vuotta marraskuussa 2021. Juhlan kunniaksi järjestimme huikeat pikkujoulut koko kylälle Motelli-ravintola Muikkukukossa. Ohjelmassa oli jazz-tanssia, lavarunoutta, internetmusiikkia(ko), yleisön toivebiisejä ja hurrrrjjjaaa pikkujouluvipatusta.
Ilta lähti liikkeelle sulkavalaisen jazz-tanssiryhmän eli Anniina Neuvosen opettaman Savonlinnan tanssi- ja musiikkiopiston Sulkavan ryhmän esityksellä. Lisäksi tarjoiltiin sulkavalaislähtöisen Viritystilan audiovisuaalista esitystä, ”joka näyttää ja kuulostaa siltä, kuin internet soittaisi itse itseään”, sekä palkitun lavarunoilijan ja koomikon Nihkeen Akan feminististä huumoria ja normikriittisyyttä viljelevä esitys. Pikkujoulut huipentuivat kulttuuriosuuskunta Creatin Erotic Lifestylen tiskijukkien sekä kuopiolaisen bilebändi Refrainin musiikki-ilotulituksiin.
Ihmeklubit
Ihmeklubit kiertävät Sulkavan tapahtumapaikkoja tarjoillen monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmaa. Pysy kuulolla ja ehdota omaa ideaasi klubeille!
Ensimmäinen Ihmeklubi järjestettiin Tiittalan Rantamakasiinilla 15.7.21, esiintyjinä Faarao Pirttikangas ja DJ Karri Tappio.
#ihmehaaste
Kulttuurisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävään elämäntapaan kannustava haaste somekanavissamme. Meidän kaikkien on sopeuduttava uudenlaisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi: kulttuurimme muuttuu ja saamme muuttaa sitä yhdessä!
Mykkäelokuvanäytös Sulkavaisissa 28.8.2021
Ihmekollektiivi tarjoili 28.8. Sulkavaiset-tapahtuman vilkkaan toripäivän ja villin keikkaillan välissä mykkäelokuvanäytöksen, jossa pääsi sukeltamaan sadan vuoden takaisten elokuvien tunnelmaan. Iloinen 20-luku ja siihen mielikuvissa liitetty glamour loistivat poissaolollaan näissä tavallisten suomalaisten kohtaloista kertovissa taidefilmeissä. Tunnelmallisella ja historiaa huokuvalla Rantamakasiinilla draamaa tihkuvat kuvat pääsivät kuitenkin oikeuksiinsa.
Esitettävät elokuvat ovat Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin omistamia ja kulttuurikäytössä maksuttomissa yleisötapahtumissa vapaasti esitettävissä.
Elokuvat:
Kihlaus (1922, 50 min, S, komedia, ohjaus Teuvo Puro. Perustuu Aleksis Kiven samannimiseen näytelmään.)
Anna-Liisa (1922, 70 min, ikäraja 7, melodraama, ohjaus Teuvo Puro. Perustuu Minna Canthin samannimiseen näytelmään.)
Ihmegalleria heinäkuussa 2021
Ihmekollektiivi järjesti 3. - 30.7.2021 pop-up taidegallerian yhteistyössä Sulkavan kunnan kanssa osoitteessa Alanteentie 18. Ihmegalleriassa oli esillä paikallisten ja Saimaan alueeseen kytköksissä olevien ammatti- ja harrastelijataiteilijoiden kuvataidetta, digitaidetta, grafiikkaa ja keramiikkaa.
Ihmekollektiivin jäsenten ohjaamaa oheisohjelmaa oli tarjolla Sulkavalla koko heinäkuun ajan: karkkitehtuurityöpaja kouluikäisille, Metsän taide ja tarinat -työpaja Partalansaaren Lomakodilla, Ihmegalleria goes Hollywood -elokuvakäsikirjoitustyöpaja Tiittalan Rantamakasiinilla sekä tanssin työpajoja, vaatevaihtokinkerit ja joogahetki Alikan uimarannan nurmella.
Lapset ja lapsiperheet saivat käydä lainaamassa Ihmegalleriasta kesäloman ajanvietteeksi kyläsuunnistuskartan, jonka rasteilta löytää vastauksen sana-arvoitukseen.
Ihmegallerian taiteilijat:
Sinikka Kervinen, Saara Kolehmainen, Tuomo Kukkonen, Anssi Liimatta, Heli Luukkonen, Satu Partanen, Päivi Roininen, Matti Salmela (jonka teoksia viereisessä kuvassa).
Gallerian avajaisissa 3.7. oli paikalla taiteilijoita kertomassa teoksistaan ja live-musiikkia ulkosalla soittamassa Joni Ekman. Ihmekollektiivi kutsui yleisön jatkamaan avajaisiltaa Tiittalan Rantamakasiinin tähti-iltaan DJ Pöly-Esterin ja Jukka Nousiaisen keikan merkeissä.
Avajaisviikonloppu jatkui sunnuntaina klo 11 - 14 rennolla kansainvälisellä pop-up brunssilla Sulkavan torilla. Ruokakojuissa oli tarjolla herkkuja Meksikosta, Thaimaasta, Saksasta ja Ranskasta.
Lapsille ja lapsenmielisille oli tarjolla katumaalausta Kauppatien yläpäädyssä, jonne saimme yhdessä loihtia iloisen värisen räsymaton. Katumaalit on sponsoroi Sulkavan Hankkija.
Taimienvaihto
Ihmekollektiivi järjesti keväällä 2021 yhteistyössä Sulkavan viherpeukalot ja multakourat -Facebook-ryhmän kanssa ja sen kautta mahdollisuuden taimienvaihtoon. Vaihtopaikkana toimi Sulkavan kirjasto, jolloin vaihtamisen saattoi toteuttaa helposti ja turvallisesti. Pysähtyneenä keväänä kasvien kasvatus ja hoito loivat meille toivoa: elämä jatkuu, vääjäämättä, ja vielä pääsemme nauttimaan luonnon antimista ja kesän runsaista riemuista!
LUMIGALLERIA <3 Lumikuvia Alanteella
Sulkavalla luotiin talvella 2021 yhteisöllistä lumitaidetta monella viisiin - yhdessä, mutta turvallisesti. Visit Sulkava ja kulttuuriyhdistys Ihmekollektiivi järjestivät helmikuussa lumitaidetapahtumat LUMIGALLERIA ja Lumikuvia Alanteella.
LUMIGALLERIAssa sai taiteilla oman lumiveistoksen Liikuntahallin takaiselle aukiolle, jonne Järvi-Saimaan Palvelut oli ystävällisesti kasannut lumikasoja valmiiksi. Veistovälineitä sai lainata Sulkavan kirjastolta. Lumikuvia Alanteella oli järven jäälle kävellen "piirrettävä" yhteistaideteos.
Souturadio
Ihmekollektiivi valtasi Saimaa-ilmiö2026 -kulttuuripääkaupunkihankkeen Saimaa kaikille -kiertuekontin lauantaina 9.1.2021. Pop-up Souturadiossa kuultiin ohjelmaa monipaikkaisuudesta, Saimaan rannoilta kumpuavasta taiteesta niin nykypäivänä kuin menneisyydessäkin sekä alueen merkityksestä rauhanrakentamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Haastateltavina Souturadiossa olivat mm. Citymaalaisten perustaja Heli Mäenpää, Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää sekä Saimaa-ilmiön taiteelliseen tiimiin vastikään valittu taiteilija Markus Pesonen. Lisäksi ohjelmassa kuultiin runonlausuntaa sekä haitarimusiikkia Mari Hiltusen soittamana.
Souturadion lähetys kuultiin avoimen nettiradio Hearin kautta.
Ihmejoululaulelot
Sunnuntaina 20.12.20 Ihmekollektiivin Sanna, Mirjam ja Mari tekivät joululaulu livestreamin Taimin kukkakulmalta. Ajatuksenamme oli tuoda joulumieltä erityisesti palveluasumisessa ja hoitolaitoksissa asuville ihmisille, joita ei koronan vuoksi voinut käydä paikan päällä ilahduttamassa. Olipa ilo huomata, kuinka paljon ihmisiä oli ruudun toisella puolen katsomassa!
